Cain

---

Cain "Lou Lancaster" 

Uros, kastroitu 

s. 9.6.2013 

Belgianjänis 

Luonnonpunainen 

Lempinimiä: Lou, Lou-Lou, Kakkula-Kain, Kakkula, Kakkelson, (Le) Kakkel, Puikula, Pokkelo/Kokkelo... 

Petsiessä ↵ 

---

Ensimmäistä kertaa belgianjänikseen törmättyäni löysi se hyvin pikaisesti tiensä toivelistalleni roduista, jonka edustajan joskus haluaisin omistaa niin ulkonäkönsä kuin luonteensakin vuoksi. Mitään kiirettä asialle ei kuitenkaan ollut, enkä missään vaiheessa aktiivisesti haeskellut itselleni omaa jänöä. Sattumalta sitten alkuvuodesta 2014 luin ilmoituksen vielä kotia etsivästä n 9kk ikäisestä jänöpojasta. Olin juuri muuttamassa isompaan asuntoon, joten tilaa olisi, lisäksi nyt olisi mahdollisuus suoraan hieman vanhempaan yksilöön (poikaset ovat suloisia, mutta tuohon aikaan en olisi poikasta ottanut). Mietiskelin käytännön järjestelyjä jonkun aikaa, ja lopulta päätin pistää Lousta kyselyä.

Jokunen aika eteenpäin heitin päiväreissun Loun kasvattajan luokse hakemaan ensimmäistä jänistäni kotiin. Loun nimen oli aluksi tarkoitus pysyä samana täälläkin, mutta lopulta vaihdoin kutsumanimen Kainiksi Loun ollessa nimenä niin kovin samanlainen Lunan kanssa. 2015 maaliskuussa muutin Kainin nimen kirjoitusasun Cainiksi.

Näin siis tähän varsin luppavoittoiseen joukkoon liittyi pitkästä aikaa pystykorvainen tapaus.

Luonne

Cainin luonne on varsin veikeä. Sille tuli uuteen kotiin muuttaessan paljon uutta ja outoa kastraationkin ajoittuessa heti seuraavalle päivälle, mutta silti se kotiutui melko nopeasti ja muutaman päivän ihmeteltyään se alkoi ottamaan jo kontaktia.

Cain on erittäin sosiaalinen ja makuuhuoneeseen mennessäni se on aina vastassa korvat tötteröllä ihmettelemässä mitä teen.  Lattialla istuessani miekkonen usein juoksee ympärilläni ja jää rapsuteltavaksi hampaitaan tyytyväisenä ruksutellen, makuuhuoneessa kävellessäni pötkylä seuraa tiiviisti jaloissa. Eloisuutta myös luonnollisesti löytyy, mutta ei missään nimessä ylitsepääsemättömän paljoa. Eli esimerkiksi kompostikehikoiden takana se tarvittaessa pysyy mainiosti. Maalta kaupunkiin muuttaneena kaupungin äänet alussa vähän jännittivät ulkoillessa, nykyään kirouksena lienevät enää nuo lentokoneet.

Uroskanina Cain on ihan mahtava toisten kanien kanssa - niin naaraiden kuin urostenkin. Uhittelun sijaan Cain ennemmin tuntuu väistävän ja lähtevän tilanteesta pois, sen sijaan että se kävisi päälle. Tulevaisuudessa tulen mahdollisesti hankkimaan Kakkulalle kaverin, mutta toistaiseksi se elelee itsekseen.

Ruoka Cainille maistuu hyvin, ja tuoreista en toistaiseksi ole vielä löytänyt mitään, mikä ei jänölle kelpaisi. Cain on varsin tykästynyt aikaisemmin käyttämättömänä seisoneeseen herkkupalloon, joten se syö nykyään melko usein ruokansa kys. pallon kautta.  Pallon idean poitsu tajusi hyvin nopeasti, ja nykyään on hauska seurata vierestä toisen painaessa ympäri lattiaa palloaan pökkien.

Käsiteltävyys

Alussa omiin käsiin jäntevä bjänis tuntui todella oudolta, kun siihen asti olen käsitellyt vain enemmän tai vähemmän pehmeitä pullakaneja. Aika nopeasti käteni kuitenkin tottuivat Cainiin ja onneksi poitsu antaa ihan mukavasti käsitellä itseään. Lattialta nosto on todella helppoa kun jänö itse juoksee jalkoihin, eikä nostettaessa lähde karkuun. Kantaessa Cain jännittää ajoittain, mutta pääasiassa se on rento. Selälleen kääntö onnistuu riittävän hyvin, vaikka joskus poika yrittääkin ilmaista vähän omaa vastaista mielipidettään asiasta. Pääasiallisesti kuitenkin esim. kynnet leikataan ihan niin sanotusti kani oikeinpäin.

Aikansa ihmisen kanssa Cain viettää ehdottomasti mieluiten lattialta käsin, vaikka se pysyy sylissäkin mm. hoitotoimenpiteiden aikana suhteellisen rauhallisesti päivästä riippuen (aina ei oikein malttaisi pysyä paikallaan). Lattialla ollessaan se saattaa käväistä sylissä pyöriessään ihmisen ympärillä, mutta ei jää siihen sen pidemmäksi aikaa.

Valjaita on pikaisesti kokeiltu kerran, mutta ne aiheuttivat Cainissa lähinnä syvää hämmennystä.

Muuta

Alussa vessalaatikon käyttö haki hieman papanoiden osalta, mutta nykyään Cain on todella siisti poika ja käyttää vessalaatikkoa erittäin mallikkaasti. Tämän hetkisistä kaneista Cain on ehdottomasti siistein ja myös siksi aivan mainio sisäkani. Ainoana pienenä ongelmana pojan kanssa on se, että se mielellään kokeilee hampaillaan kaikkea. Se ei siis varsinaisesti nakerra, ainoastaan kokeilee.

Cain elää tällä hetkellä makuuhuoneessa. Sillä ei ole häkkiä tai aitausta, vaan se on 24/7 vapaana.

→ Takaisin blogiin ←