28.2.2014

Nyt sitä ruokaa!

Niinkuin varmasti muidenkin kanien kohdalla, myös täällä päivän kohokohta on ehdottomasti ruoka-aika. Täytyisi jossain vaiheessa kuvata kameralla koko spektaakkeli... Aapo & Luna juoksevat kahdeksikkoa peräkanaa häkissään, Neela yrittää änkeä seinistä lävitse ja Elliot lähestulkoon pomppii päin häkkinsä kattoa. Ja perinteiseen tapaan itse ruokakuppia ei meinaa saada häkin pohjalle saakka, kun hätää kärsiviä, ihan juuri nyt tällä samaisella hetkellä nälkäkuoleman partaalla olevia kaninpäitä törmäilee käteen joka suunnasta.

Mutta nämäkin 4 aloittavat rallinsa vasta, kunhan kuulevat minun lähtevän liikkeelle. Benjamin sen sijaan ilmoittaa etukäteen joka ilta tasaisen varmasti, kun hänen mielestään olisi jo ruoka-aika, mutta kuppi on edelleen virheellisesti tyhjillään.

Ensin alkaa levottomana edestakaisin tamppaaminen ja kupin töniminen. Ja jos/kun se ei kiinnitä omistajan huomiota, on paras pitää meteliä jollain tavalla. Syy miksi päätin naureskella aiheesta ihan tänne blogiin asti, oli Benskun viimeisin tempaus. Istuskelin tyypilliseen tapaani olohuoneessa, kun yhtäkkiä kuulin Benskun vesipullon rämähtävän lattialle. Vilkaisin äänen suuntaan - siellä Bön tuijotti varsin määrätietoisen oloisena, ja huomioni saatuaan nakkasi vielä kompparikehikkoon roikkumaan jääneen vesipullon pidikkeenkin pullonsa perään lattialle.

Se koko hetki oli jotenkin niin koominen, tuo kani muistutti enemmänkin kiukuttelevaa pikkulasta tamppaamassa jalkaansa äidilleen, joka ei suostukaan ostamaan sitä karkkipussia. Nenään vedetyt herneet hävisivät kuitenkin heti, kun kävelin kanihuoneesta täytetyn ruokakupin kanssa. Eli Bensku sai taas läpi juurikin sen, minkä halusikin. Mutta miten tuollaista persoonaa mukamas vastustat...

Voi tuota ahneen kanin epätoivon määrää, kun toinen kiusaa ruokakuppi kädessä ja vielä kehtaa kuvata..

Tänään myöhemmin on edessä häkkien siivous, ja siinä samassa kanien asumisjärjestelyt muuttuvat kohti lopullisia. Elliotin kastraatiosta on nyt reilu viikko, ja poitsu toipui operaatiosta erittäin hyvin. Eli nyt olisi tarkoitus tehdä Neelalle aitaus jälleen Totin häkin kylkeen (muistutuksena: Neela on steriloitu v. 2012). Jos kaikki menee niinkuin pitää, on meidän laumassa tulevaisuudessa hauskasti väriensä mukaan jaoteltuna pariskunnat keltainen (A&L) ja ruskea (N&E). Rusinoiksi Neelaa ja Elliotia varmaan tulee pariskuntana kutsuttua, joten olkoon tämäkin sitten nimeltään "Operaatio Rusinasoppa".

4 kommenttia:

  1. Että tykkään näistä sun postauksista:) Benjamin on niin ihana:3
    Pysyykö Benjamin hyvin kompparin sisällä? Onko koskaan tullu yli?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia kovin! Nykyisin Bensku pysyy hyvin kompparin sisällä, vaikka ylihyppääminen ei olisi sille temppu eikä mikään. Nuorempana tuolla oli vähän tapana rihkota ylitse, mutta nyt kun ikää tulee kohta lasiin se 2v, on kiipeilyikä jäänyt taakse.. :)

      Poista
  2. Pystyn niin hyvin samaistumaan tähän postaukseen :-D niin kamalan nälkäisiä kaneja

    VastaaPoista