7.2.2014

Korvakkaat ulkoilemassa

Tänään oli mukavan lauha keli, joten päätin käytättää kaikki 5 kania vuorollaan pihalla tutustumassa lumeen. En aikaisemmin vanhemmillani asuessani pahemmin harrastanut talvella ulkoilutusta, ja myöhemmin Vantaalle muutettuani ulkoilutusmahdollisuudet valuivat sormien välistä, kun omaa pihaa ei ollut.

Aapo

Aapo ei ole ikinä oikein ymmärtänyt talviulkoilun päälle, sen muutaman kerran mitä se edes on talvella käynyt pihalla. Ei siis tullut yllätyksenä, kun ukko oli nassu rytyssä siitä hetkestä lähtien kun varpaat koskivat lumeen. Hetken se tillitteli ympärilleen, kunnes huomasi lumettoman kulman terassin nurkassa. Sinne oli sitten hyvä orvon näköisenä vetäytyä putsaamaan kastuneita töppösiä - päätin tuoda toisen takaisin sisälle.. :)



Neela

Seuraavaksi hain Neelan, joka on kerran viime talvena muistaakseni käynyt ulkona. Se ei silloin ollut kovin moksiskaan lumesta, eikä sitä tälläkään kertaa kovin paljoa tuntunut kylmä häiritsevän. Tosin eipä sekään lähtenyt kovin kauaksi, vaan taapersi vain tallatulla lumella. Ennenkuin nappasin Neelan kainaloon, kävin hakemassa pihapöydän päälle pyyhkeen ja napsin sen päällä lopuista kaneista vuorollaan kuvia. Herra Hienohelmaa, alias Aapoa en viitsinyt enää roikottaa uudelleen ulos kylmään pöydän päälle nököttämään.



Luna

Lunakin oli viime talvena ainakin kerran ulkona, ja se oli sillä kertaa ainoa joka ymmärsi että luntahan voi kaivaa! Tällä kertaa Luna-parka jännitti alussa kovasti ilmeisesti ympäröiviä ääniä (autot tuossa talojen toisella puolella), ja esimerkiksi pöydällä kuvien otto ei onnistunut. Maahan päästyään tyttö vähän rentoutui ja pompotteli edes takaisin...kunnes avasin mukaan ottamani kuljetuskopan. Koppero oli Lunan mielestä ehdottomasti parempi paikka olla, ja lopulta päätin viedä tytön takaisin sisälle.


Benjamin

Pieni herra Bön oli seuraavana jonossa laikullisen karvanvaihtoturkkinsa kera. Tältä herralta en odottanut mitään ihmeellistä, sillä edellisellä kerralla viime talvena sitä kiinnosti enemmän syli kuin lumi. Siksi tulikin suurena yllätyksenä, kun miekkonen liikkuikin ehdottomasti eniten tähän astisista ulkoilijoista. Ja mikä parasta, Bensku tajusi kaivamisen ihanuuden. Perässäni se römysi myös pidemmälle pihaan koskemattomaan lumeen. Ehkä voisin näinä lauhoilla ilmoilla käytättää Benskua enemmänkin ulkona, se kun näytti osaavan nauttia siitä.. :)


Elliot

Viimeisenä pihalla kävi perheen kakara, Totti. Elliot on semmoinen vipeltäjä vapaaksi päästessään, että laitoin varon vuoksi sille valjaat päälle kiinnioton helpottamiseksi. Tämä oli pojan ensimmäinen kosketus kunnon lumihankeen, mutta eipä tuota tuntunut kovin ihmetyttävän. Siinä se viipotti hangessa kuin vanha tekijä, reipas pikkumies :)


2 kommenttia:

  1. Ovat nuo kaikki kyllä todella suloisia mutta eniten silmää miellyttävät Elliot ja Neela. :3
    Aivan ihania! ♥
    Olivatko kaikki kanit siis vapaina pihalla?

    VastaaPoista
  2. Tuo meidän pihamme on aidattu, joten sinänsä eivät ole "täysin vapaana" :)
    Mutta aidatulla pihalla Aapo, Luna, Neela ja Benjamin saavat kyllä vuorollaan juosta ilman valjaita. Ja Lunaa lukuunottamatta noita 3 muuta voi pitää täysin vapaana ihan ilman aitojakin, esimerkiksi Aapoa ja Neelaa olen juoksuttanut metsässäkin vapaana.
    Elliotia taas ulkoilutan toistaiseksi mieluummin valjaissa, mutta tulevaisuudessa tulen todennäköisesti pitämään sitäkin vapaana aidatulla pihalla.

    VastaaPoista