22.8.2014

Kanikolikon varjopuoli osa 1: Aapon huonot puolet

Usein kun tulee kaneistaan kirjoiteltua, tulee aina mainittua vain niitä hyviä ja ihania puolia "miksi omat korvalöllykät on ne itselle kaikkein parhaimmat!"

Totuushan kuitenkin on, ettei yksikään lemmikki oikeasti ole täydellinen - jokaisesta löytyy ns. huonoja tai ärsyttäviä piirteitä, jotka kuitenkin toivon mukaan jäävät niiden hyvien puolien varjoon. Tästä syystä päätin kerrankin listata meidän pikkuhirviöiden epämiellyttävät puolet, niin ulkoiset kuin pään sisäisetkin seikat...ihan näin perjantain kunniaksi.

Listaan jokaisesta kanista yksitellen pikkuhiljaa niiden huonoja puolia ja jaan ne kaikkien kanssa, jotta te muutkin voitte pyöritellä päätänne näiden pikku pahvipäiden vuoksi.

Miksi meidän kani on se kaikkein rasittavin?

Osa 1: Aapo


Aloitetaan porukan vanhimmasta, 6-vuotiaasta risteytysuroksesta, Aaposta. Tämä karvakasa kun on ollut 8vk poikasesta eteenpäin osa perhettä (eli nyt sen n. 6 vuotta), on tässä vuosien saatossa oppinut tuntemaan kaikki ukon aivotukset sun muut.

1. Se turkki...

Voi luoja, ei tullut nuorempana mieleen minkälaisen homman tuollaisen turkin kunnossa pitäminen aiheuttaa. Hidas pään nyökkäys ja hatun nosto jokaiselle, jolla on enemmänkin näitä tolleroita nurkissaan...itse kun olen näiden 6 vuoden aikana jo monen monta kertaa päättänyt Aapon olevan ihan oikeasti viimeinen villatollo meidän katon alla. Ja koska mieluummin puuhailen kanieni kanssa muuta, kuin harjailen niitä 5 tuntia, pyrin leikkelemään Aapon turkkia säännöllisesti lyhyemmäksi. Näin sen hoitaminen on huomattavasti helpompaa.

2. "Missä vessa?"

Aapon kanssa tuo vessalaatikon käyttö on veitsen terällä keikkumista. Tällä hetkellä pienten kikkailujen ansiosta pissat ja papanat menevät päasiallisesti oikeaan osoitteeseen, mutta auta armias jos menen muuttamaan häkin järjestystä tai herran mielestä vessalaatikossa on jotain muuta, mikä "hiertää väärällä tavalla"...tai vaihtoehtoisesti jonnekkin muualle ilmaantuu paikka, joka on ehdottomasti parempi vessa. Kahdesta tapauksesta Aapo on se toinen, jonka vuoksi pidän jatkuvalla kanihuoneessa ruokaetikkapulloa ja käsipaperia, tuota kultaista kaksikkoa kuivuneita pissatahroja vastaan.


3. Pienet vihreät miehet

Elämää rullaa ihan normaaliin tapaan, mitään ihmeellistä ei tapahtu tai kuulu...silti yhtäkkiä kanihuoneessa alkaa kuulumaan "pam"..."pam"... Tai oikeastaan "pot".."pot". Aapon jalan polkeminen kun muistuttaa enemmänkin jalan onnetonta tallaamista, kun varsinaista terävää polkemista.

Tietenkin jos olen kotona menen katsomaan mitä ihmeellistä sielä kanihuoneessa nyt tapahtuu, kun luonnollisesti muutkin kanit valpastuvat kuullessaan jonkun potpottelevan takajalkojaan. Kanihuoneessa kaikki on kuitenkin ihan kuin ennenkin, mitään ei ole tapahtunut. Välillä olen myös itse ollut paikanpäällä Aapon päättäessä, että kyllä se taivas tippuu niskaan ihan tällä sekunnilla. Etenkin tällöin huomaan, ettei mitään ihan oikeasti ole tapahtunut mikä olisi jalan polkemisen arvoista. Niin, ja muuten Aapo ei heitä minkäänsortin paniikkivaihdetta päälle, se vain möllöttää paikallaan korvat tötteröllä ja polkee kinttujansa...jatkaen hetken päästä päiväuniaan huomattuaan elämän jatkuvan sittenkin.

En tiedä, rakas vaikka tuo kani onkin, silti tuntuu että sillä viiraa välillä päässä.

4. "Ai toit jotain uutta tuoreruokaa vaihtelun vuoksi? En syö."

Otsikko kertoo kaiken. Mitä sitä suotta maistelemaan mitään uutta, kun vanhat pöperöt on todettu hyviksi ja turvallisiksi.. Jos kovin hyvä tuuri käy, saattaa pappa nuuskaista ja vähän maistaa, mutta harvemmin se enää toista kertaa kokeilee.

5. "Ai toit jonkun uuden virikkeen vaihtelun vuoksi? Ei kiinnosta."

Kopperot ja oksat, siinä se. Muu ei kiinnosta, ne saavat jäädä Aapon puolesta Lunalle tai kelle tahansa muulle korvakkaalle. Keksipä siinä sitten virikkeitä tuollaiselle, saat hieraista älynystyröitä toisenkin kerran.



Onneksi Aapossa on sen verran paljon hyviä puolia, ettei tuollaiset mokomat nyt juuri häiritse. Silti välillä tuon ukon kanssa saa nauraen pudistella päätään ja huokailla "Mitä se törttö nyt taas on saanut päähänsä"..



Kanikolikon muut osat: AapoLunaBenjaminNeela, Elliot & Kain

6 kommenttia:

  1. Kivaa vaihtelya tällainen postaus! :) Tykkäsin kovasti! Noita puolia löytyy kyllä omistakin kaneista eli ihan voin lukemaani samaistua. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin välillä kirjoitella jotain muutakin tylsien kuulumisien lisäksi, mukava kuulla että ilmeisesti oli hyvä ajatus :)

      Poista
  2. Hyvä teksti, oli hauskaa luettavaa. :D
    Onkohan jamora-rodulla jotain osuutta asiaan, löysin nimittäin kaikki kuvailemasi "varjopuolet" myös joko meidän jamorasta, Taminesta tai sen jälkeläisestä Meemelistä.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hemmetti! :D Täytyisikin etsiä käsiinsä enemmänkin puhtaita tai vähemmän puhtaita jamora-rodun edustajia ja hieman haastatella..

      Poista
  3. Eihän "vanha mies" nyt aina voi vessaan keretä.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuokin, ehkä pitäisi enemmän katsoa sormien välistä vessalaatikkon ajottaista "unohtelua".. ;D

      Poista