16.7.2016

Jalkojeni "muu vaara"..


Välillä tuntuu ihan kun joku seuraisi jokaista askeltani?

Huvittavaa oikeasti miten Benjamin ja Cain jaksavat molemmat pyöriä loputtomasti kintuissani missä ikinä liikunkin, millä asialla ikinä liikunkin. Ja mikäli pysähdyn paikalleni, jäävät ne vähintäänkin makailemaan välittömään läheisyyteen. Opportunisteja molemmat.

Keskiviikkona siis purin vihdoin viime viikon sisustusuudistuksen vuoksi kasaamani poikien väliaikaistilat. Lopputulemana päädyin siihen, että Cain muutti makuuhuoneeseen ja Benjaminilla on toistaiseksi koko muu asunto käytössään. Ja jotta Cain pääsee välillä rallittelemaan isommallekin alueelle, availen silloin tällöin makuuhuoneen porttia käytävään ja samalla vastaavasti rajaan hieman Benskun tiloja.


Nyt tässä asunnossa ei ole enää yhtäkään neliömetriä, johon astuessani jaloissa ei mahdollisesti pyörisi aina toinen pojista. Muutoksista huolimatta vessalaatikoiden käyttö tuntuu edelleen toimivan molemmilla erinomaisesti, joten mikäpä tässä. Laitetaanko jo lähtölaskenta käyntiin, milloin jompi kumpi päättää ensimmäisen kerran unohtaa käsitteen vessalaatikko?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti