Virikepähkäilyä

Näin heti alkuun, Bensku päätti antaa omistajalleen ihanan vappulahjan lirauttamalla aamupäivällä lattialle oikein kunnon valtameren - kiitos siitä sille. Tiedä mikä mielenosoituspissa sekin taas oli, koska Bensku on sohvia/sänkyjä lukuunottamatta 99% pissavarma.. Nytkin sillä oli vessalaatikko metrin päässä, joten ilmeisesti se vaan päätti tuoda jonkun päässä möyrivän myttynsä esiin tällä tavoin.

Muuten täällä vietellään varsin rauhallista vappua, hetki sitten pari tuntia paloi kanihäkkien siivoilussa ja kämpän yleisessä siistimisessä.. Kun sain häkit siivottua ja keittiön taas keittiön näköiseksi, jäin tuijottelemaan kaneja.

Yksi asia, mikä aina kaivertaa omassa mielessä, on kuinka voisin jatkuvalla tarjota kaneille virikkeitä...jotain tekemistä varsinkin häkkeihin.

Tällä kertaa päätin kokeilla seuraavanlaisia virityksiä:

Kaikki 4 tykkäävät viskoa vessa- ja keittiöpaperirullia, ja erityisen kivoja ne ovat jos rulliin tunkee heinää sisälle. No, vaihtelun vuoksi päätin kokeilla yhdistellä rullia toisiinsa siten, että niistä "töröttää ärsyttävästi" aina joku putken pää.
 
Eli toiseen rullaan tein viillon ja toiseen leikkasin "läpän", jonka tungin toisen rullan viillosta sisään. Näin rullat pysyvät (jonkun aikaa) toisissaan kiinni ilman haitallisia teippejä tms. Lisäksi jälleen tungin heinää putkiloihin.

Tein tuollaisia kolme ja heitin jokaiseen häkkiin yhden. Tuntuivat tykkäävän :)

Olisi kiva keksiä lisää tuollaisia helposti toteutettavia virikkeitä, joista riittäisi puuhailua kaneille hetkeksi aikaa.. Usein parhaimmat virikkeet ovatkin melko yksinkertaisia asioita, joita ei vain tule ajatelleeksi.

Jos jollain lukijoista tai muilla blogiin eksyvistä on joitakin hyviä ja näppäriä virikeideoita, niin laittakaa ihmeessä kommentteihin!
Virikkeitä kun on hankala keksiä kaneille liikaa.. :)

Listailen jokusen mitä muuta meillä on ollut/on käytössä, elikkäs:

• Oksat
  Vanhempien viinimarjapuskia olen pistänyt uuteen uskoon jo pitkään.
• Pahvilaatikot
  Jos olen saanut käsiini moisia.
• Pyyhkeet
  Kaikilla 3 pikkusella tapana ruikkia pyyhkeisiin, joten niille ei käy. Lisäksi tällä hetkellä hillitön karvanlähtö + pyyhe = ehdoton ei.
• Riippumatto
  Pikkusilla koitettu, eivät oikein tajunneet ideaa. Bensku taas rysähtäisi sellaisesta läpi :D
• Herkkupallo (pyörittäessä pudottaa esim. pellettejä)
  On tällä hetkellä Neelalla käytössä, muilla ei meinaa kärsivällisyys riittää pallon tuuppimiseen.
• Heinäpallo (kattoon kiinnitettävä pallohäkki)
  Aapon ja Lunan häkissä.
• Porkkanapidike
  Ei ole oikeen ollut kauhea success kenenkään kohdalla..
• Oksatunneli (eläinkaupasta, oksien läpi menee rautalanka oksasta toiseen)
  Aapon ja Lunan häkissä.
• Kaivuulaatikko
  Mainitsen vaan, että ei käytännössä ollut toimiva juttu meillä. Luna kyllä tykkäsi siitä, mutta minä en.

Unohdinkohan jotain... Luultavasti. No mutta joka tapauksessa, tietty Aapon&Lunan häkki itsessään toimii tietynlaisena virikkeenä, koska se on kaksi kerroksinen ja suurehkot rappuset toimivat oleskelutasoina. Neelan häkissä on sama juttu. Lisäksi Aapolla&Lunalla on heinähäkki hieman normaalia korkeammalla, jolloin joutuvat kurkotamaan heiniensä perään. Niin, heinähäkit siis on jokaisella, ihan siisteydenkin vuoksi.

Bensku taas pompottelee auttamatta useiten lattialla, jossa sillä on omistajan lisäksi pahvirullia jne.. Silti sillekin olisi kiva keksiä jotain muutakin tekemistä lattialla ollesaan. Sählypallo? Mm, ehkä voisin jossain vaiheessa kokeilla.. Isoja pahvilaatikoita olisi kiva laitella lattialle, mutta mulla ei ole mitään ehtymätöntä pahvilaatikkolähdettä missään..

Vaatii mielikuvitusta tämä homma :)

Karvaa(ko?)

En varmasti ole ainoa, jolla on samantyyppinen tilanne, eli karvaa tulee ovista ja ikkunoista..
Aivan sama mitä olen tekemässä, jostain päin leijailee aina karva ja asettuu mm. sopivasti aamupalaleivän päälle nikkaamaan syöjälle silmää. Ja siinä kun nyppäset kyseisen karvan pois, on leivälle teleportannut jo 5 uutta. Ja lähes poikkeuksetta se leipäkarva on harmaan kirjava.

Eli lähinnä itseäni taas vaan huvittaa, kuinka esim. Lunan karvanlähtö ei ole mitään verrattuna tämän pienen Herra Bönin rinnalla.. :) Yhden suhteellisen pikaisen harjauskerran tulokset siis yllä.

Iso kani - iso kasa karvaa. Mutta nää on taas näitä omalla kohdalla hauskoja eroja, kun puhutaan kääpiö- ja jättiroduista.. Ja näitähän vielä hihittelen, koska Bensku tosiaan on mun ensimmäinen jättirotunen kani ja viime syksynä se oli vielä sen verta pieni, ettei se karvanlähtö juuri hetkauttanut. Nyt on eri ääni kellossa...

(Nuo karvat on pöhkön näköisesti kädessä, mutta jos olisin rutistanut ne normaalisti nyrkkiin, ei kuva kertoisi kuinka paljon sitä tossa todellisuudessa on..)

Matkapaasausta ja -kuvia!

Kotiuduin Vantaalle keskiviikkoyönä klo 02:00-03:00 välillä väsyneenä ja kylmissäni. Se, että en halunnut raahata talvivaatteita etelään mukaan kostautui varsinkin takaisin tullessa, kun oli jotenkin jo kerennyt tottumaan yli 20 °C lämpöasteisiin. Lisäksi paluulento myöhästyi tunnin verran molemmissa päissä; Las Palmasissa paikalliset insinööri-ihmeet sanoivat, ettei koneemme saa lähtölupaa ellei peräsimestä vaihdeta kahden mutterin paikkaa päikseen.. Suomen päässä taas kapteeni puksutteli koneella liian pitkälle, jolloin sitä purkuputki-mikälie-tunnelia ei saatu koneen kylkeen. Täten odottelimme bussikuljetusta terminaaliin, mutta käytössä ei ollut kuin yksi bussi, joten sekin homma meni odotteluksi. Itse matka kuitenkin meni varsin hyvin! :)

Tulin heti torstaina Valkeakoskelle kaneja hakemaan ja tänään olisi tarkoitus kotiutua takaisin Vantaalle. Imuria ainakin saan laulattaa seuraavat n-viikkoa, koska Aapoa lukuunottamatta koko poppoo on melkoisia karvaturkaksia. Bensku varsinkin on melko järkyttävän näköinen ja siitä irtoaa kunnon tuppoja karvaa, jos nappaa persvilloista kiinni. Alemmassa postauksessa muistaakseni vähän elättelin toiveita, että pahin pöllytys olisi jo ohi takaisin Suomeen tultuani. Pfft.. Niinpä niin..

Eli vaikka ajattelin käytättää ainakin paria kania vielä ulkona, ennenkö nokka kääntyy kohti Vantaata, ei kuvia tästä tule. :D 

Ainiin, ja mukavasti on lumet lähteneet ainakin täältä päin! Viimeksihän puhuin, kuinka itsekin kynnin polvia myöten lumessa vanhempien takapihalla...no nyt tuolla on enää muutama hassu lumikasa sielä täälä. Ehkä se kevät tulee vihdoin näillekkin leveysasteille.

Loppuun heittelen muutamia kuvia matkalta. Valinnan varaa olisi toista sataa, mutta jos yrittäisin supistaa määrän muutamaan kuvaan (näin jälkeenpäin voin sanoa epäonnistuneeni).

Yllä kuvia hotellilta. Kyseessä siis Cay Beach Meloneras, todella ihana ja rauhallinen paikka! Lisäksi Atlantin aaltoja Playa del Inglésistä kuvattuna (kys. kuva on siskoni ottama).

---

Alla kuvia Gran Canarian vuoristosta.

---

Alla muutama kuva pienestä Fatagan vuoristokylästä ja puutarhasta, jossa vierailimme opastetulla saarikierroksella.

 
 

---

Bahía Felizissä sijaitsee lännenkylä Sioux City, joka houkutteli heti mua ja siskoani, koska lännenratsastus on yksi kiinnostuksen kohde. Kylässä oli hienoja esityksia mm. pankkiryöstö ja intiaanien hyökkäys. Ja hirtettiin sielä yksi mieskin! Alla kuvia sieltä.

 

 

 Oli Sioux Cityssä muutama kanikin :) Lisäksi sieltä löytyi lehmiä, aasi, kilejä ja porsaita. Venom house:sta löytyi käärmeitä, hämähäkkejä, leguaaneja ja krokotiileja.

---

Loppuun muutama kuva kamelisafarilta. Tai oikeastaan nuohan ovat dromedaareja, mutta reissu kulki nimellä kamelisafari, joten sillä mekin nyt menemme. Näistä kuvista kaikki 3 vaakakuvaa on siskoni Tiinan ottamia.

---

Koneelta löytyisi vielä paljon kuvia, jotka olisi tännekin kiva laittaa.. Mutta harhailin jo tarpeeksi pois kaniblogi-polulta, joten lopetan tähän. Pahoittelen postauksen pituutta ja sellaisesta aiheesta kirjoittelua, joka ei oikeastaan tähän blogiin edes kuulu. :)

Tästä eteenpäin hypätään taas takaisin olennaiseen, eli kanipoppoon tasaisena pyörivään elämään!

Lomalle lompsis!

Matkatavarat on nyt pakattu (väkisin ängetty) matkalaukkuun ja nyt se odottaa sievästi keskellä olohuoneen lattiaa. Huomenna siis on lähtö Gran Canarialle ja nyt on pakko myöntää, että alkaa vähän jo jännittään :) Edellisen kerran olen ollut lentokoneessa 6-7 vuotta sitten.

Sunnuntaina tulin yksin takaisin Vantaalle, kanit tosiaan jäi hoitoon Valkeakoskelle. On ollut tosi outoa olla ihan yksin kotona, en muista koska viimeksi olisi moinen tilanne ollut. Enkä kyllä tästä yksinolosta pahemmin välitä, joten kunhan palaan matkalta on kanit enemmän kuin tervetulleita takaisin kotiin.

Eli blogi palailee takaisin reilun viikon päästä :) Luultavasti tulee vähän off-topic juttuakin reissusta ja ehkä muutama kuvakin. Aion kuitenkin pitää mielessä tän blogin olevan kaniblogi eikä matkailublogi, joten hillitsen matkapaasausta.

Hauskaa loppuviikkoa kaikille!

Ulkoilua

Tein takapihalle pienen aitauksen ja vein sittenkin pikkusista Lunan ja Neelan käymään ulkosalla. Luna nautti, kun se sai kaivaa sielunsa kyllyydestä, Neela puolestaan näytti olevan vähän hämillään koko tilanteesta.. :) Aapoa en voi ulos viedä, koska eilen leikkasin sen turkin lyhyeksi, joten sen tulisi kylmä..

Tyttöjen jälkeen päästin Benskun myös aitaukseen palloilemaan, mutta koska omistajan syli kiinnosti enemmän kuin lumessa tarpominen, nappasin pojan syliin ja menin istumaan terassille syli täynnä (karvaa pölisevää) kania. Miekkonen viihtyikin lähes tunnin auringonpaisteessa sylissä köllötellen ja rapsuteltavana ollen. :) Siinä samalla karvoja suusta puhallellen mietin taas kuinka järjettömän tärkeäksi Bensku on mulle vajaassa vuodessa tullut. Enkä sano tätä sillä, etteikö joka ainoa omistamani kani olisi elämääkin tärkeämpi perheenjäsen...mutta Bensku vaan ottaa niin paljon kontaktia, että välillä tuntuu ettei se ole edes kani. Olen kyllä ollut loputtoman kiitollinen, että ensimmäinen ranskikseni sattui olemaan juuri tämä "pieni mies".

Lopuksi pari hassua kuvaa pupujen ulkoilusta, eivät ole kummoisia, mutta ovatpahan tyhjää parempia!

Tervetuloa Valkeakoskelle

Eilen tosiaan saavuttiin koko poppoo Valkeakoskelle, jonne kanit jäävät hoitoon pariksi viikoksi.

Matkalla tänne autossa istuskellessa muistelin, kuinka joskus olen lukenut joidenkin totuttavan kanit toisiinsa "heittämällä" ne samaan kuljetuskoppiin ja lähtemällä ajelulle. No sopivasti istuin jo autossa kanien kanssa, joten päätin kokeilla. Nappasin Neelan kuljetuskopistaan ja heitin Benskun koppiin. Hetken aikaa tillittelin mitä kopin sisällä tapahtuu...ja kun ei sielä tapahtunut mitään, jatkettiin matkaa tällä tavalla.

Ei Bensku ollut moksiskaan, se ei yrittänyt kertaakaan astua Neelaa (ainoa ongelma näiden kahden yhteiselossa onkin juuri nuo Bönin astumishingut, jotka on tiukassa kastroinnista huolimatta).. Sen jälkeenkin kun päästiin Valkeakoskelle, joutuivat kanit hetken aikaa odottamaan kuljetuskopeissaan, jotta saan kompparikehikkohäkit pykättyä pystyyn. Ei näillä kahdella ollut sillonkaan mitään ongelmia. Sielä ne nököttivät tyytyväisinä vierekkäin.

Tästä innostuneena kokeilin kurillani laittaa Benskun ja Neelan ensiksi samaan häkkiin, eli tuohon Benskun isoimpaan häkkiin. Tein kuitenkin vierelle toisen häkin ihan sitä varten, että voin heittää Neelan sinne, mikäli Benskun hetkellisesti kadonnut libido löytyy jälleen. Muutama minuutti meni henkeä pidätellen, kun mitään ihmeellistä ei tapahtunut, mutta sen jälkeen kuului jälleen tuttu *honk honk* -ääni, ja miekkonen juoksi Neelan luokse korvat tötteröllä ja astumispippalot alkoi..

Eli se siitä, Neela omaan häkkiin.

No mutta ei me lannistuta, tämäkin oli lyhykäisyydessään askel eteenpäin. Ja tästä lähtien kanit kulkee vain 2 kuljetuskopissa: Aapo&Luna, Bensku&Neela. Pidän kuitenkin varon vuoksi mukana kolmattakin kuljetuskoppia.

Tässä sivussa voinen mainita, että oli muuten melkoisen painava tuo kuljetuskoppi, kun siinä oli sekä Bensku että Neela.. Koppi itsessään painaa n. 2,5 kg, Bensku tällä hetkellä 5,5 kg ja Neela ~2,4 kg. Eli yhteensä paketilla oli painoa päälle 10 kg..

Mutta tosiaan tuossa yläpuolella näkyy millaisissa virityksissä kanit asustavat seuraavat pari viikkoa. :) Jaana tulee kaneinensa kylään ja valloittaa ensimmäisenä kokonaisen huoneen pelkille kaneille...... Onneksi vanhempani asuvat omakotitalossa.

---

Tänään on niin kaunis ilma, että päätin viedä Benskun ulos valjaissa. Se ei aikaisemmin oikein ole perustanut tuosta talviulkoilusta, mutta tänään se liikkui huomattavasti enemmän. Lämpimällä ilmalla varmasti oli vaikutusta asiaan.

Vanhempieni takapihalla on aika paljon lunta, joten möhkökani upposi rinnuksiaan myöten lumeen yrittäessään puskea eteenpäin. Se oli jokseenkin huvittavaa katseltavaa, kun yhtäkkiä puolet kanista häviää kinoksiin humps-äänen saattelemana.. :) Silti sekin onnistui välillä ottamaan sen verta kovan vauhdin, että jouduin harppomaan syvässä lumessa melko ripakasti.

Tästä syystä päätin olla viemättä muita pikkusia tänään ulos, vaikka tarkoituksena oli. Ne eivät kevyemmän painonsa vuoksi uppoisi lumeen samalla tavalla, joten niiden vauhti olisi vieläkin nopeampi...enhän mä pysyisi millään perässä. Ja sillon jos vien kania ulos valjaissa, en pidä siitä jos kanin meno töksähtää jatkuvalla hitaan taluttajan takia. Katsotaan kunhan palaan takaisin Suomeen ja tänne Valkeakoskelle kaneja hakemaan, jos silloin pikkuisetkin pääsisivät ulkoilemaan. :)

Benskun kyntämistä jonkun aikaa katseltuani tamppasin lumikinoksiin alueen, jossa se ei uppoaisi niin paljoa. Olin itsekin kieltämättä tyytyväinen, kun Bensku ei enää lähtenyt syvempiin kinoksiin vaan jäi tamppaamalleni alueelle. Ei se itsellekään ole kovin kivaa, kun eteenpäin tarpoessaan uppoaa polviaan myöten lumeen.. Kyykistyin katselemaan kanin touhuja ja ajattelin räpsiä muutaman kuvan, mutta Bensku tyypilliseen tapaansa pompotti luokse. Joten kuvat jäi ottamatta ja tyydyin osaani herran rapsutuskoneena.

Bensku otti paikkansa jaloistani eikä juuri liikkunut ja itse en raskinut nousta ylös, joten päätin tämän päivän ulkoilujen olevan siinä. Sisälle tultuamme Bensku sai hetken aikaa köllötellä sylissä kuivattelemassa ja leikkelin samalla sen kynnet. Lopuksi miekkonen pääsi takaisin häkkiinsä pötköttelemään.

Etukäteishyvästit lumelle ja jäälle & vauva-Bön

Eli viikon päästä tähän aikaan olen muutama tunti sitten saapunut Gran Canarialle ihmetellen minne hävisivät liukkaat kävelytiet ja yöpakkaset. Vaikka reissuun onkin vielä viikko aikaa, alkaa huomisesta eteenpäin vipinä ja täten muutama hassu 7 päivää hurahtaa silmissä.

Huomisen tarkoituksena olisi kerätä jälleen kanien kimpsut ja kampsut, ja kuljettaa kanipoppoo Valkeakoskelle vanhemmille hoitoon.

Käyn heittämässä kompparikehikkohäkit pystyyn ja lauantaina aamupäivästä hurautan bussilla takaisin Vantaalle. Kanit siirtyvät näin aikaisin siksi, että näin saan rauhassa siivota viikonloppuna koko kämpän siten, ettei alkuviikosta tarvitse tehdä juuri muuta kun pakata loppuun ja lähteä. Kaikki, jolla elelee kaneja samoissa tiloissa kun missä itse, tietävät nimittäin varsin hyvin kuinka tehokkaasti kanit sotkevat ihan jo päivässäkin. Varsinkin keväällä karvanvaihdon aikaan. (Benskulla ainakin näyttää karvanlähtörumba olevan sopivasti alkamassa, joten mielelläni lykkään sen pöllyämään Valkeakoskelle... No ei, ikävähän noita tulee..) Lisäksi aikaisehkoon siirtymispäivään vaikuttaa ihan aikataululliset asiat, ei joka päivä kerkiä koulun ja harrastusten lomassa matkustelemaan 1½h per suunta.

Perjantai on Valkeakoskella äidin passattavana ollessa sentäs vielä muuten aikatauluttamaton päivä, joten sen käytän kaneilun parissa. Koko porukan kynnet täytyy leikata ja Aapon turkki lyhentää. Lisäksi voisimpa kokeilla josko kaneja voisi käytättää ulkona, edellyttäen ettei vanhempien takapiha muistuta kynnettyä mutapeltoa. Täytyy varon vuoksi ottaa kamera mukaan ja katsoa jos tulee napsittua jotain julkaistavaksi kelpuutettavaa. :)

---

Tuntuu, että pieniä kanivauvanpalleroita pyörii joka sivustolla, jonne klikkaan. Jotta en saa mitään ajatuksia omassa päässäni, kaivelen Benskun vauvakuvia koneelta.

Benjaminhan on kasvattajanimeltään Tunturituulen Gonzague, eli ukko on syntynyt Tunturituulen kanilassa Paimiossa. Alla olevat 3 kuvaakin ovat täten Benskun kasvattajan, Raili Stenbergin ottamia ja itselleni olen ne luvallisesti ottanut vaan muistoksi. En koe, että laittamalla ne omaan blogiini kertoen kenen ottamia ne ovat copyright-merkkien kera, rikon kuolettavan vakavasti mitään tekijänoikeussysteemejä. Koputellaan kuitenkin kepillä jäätä ettei molskahdeta ja ollaan varovaisia näiden asioiden kanssa :)

 

Ruoka maistunut varsin hyvin jo pienenä..

Sitten vielä kun joku kertoo missä vaiheessa tommosesta yllä olevasta pikkusesta pallerosta on kasvanut tällänen kaninmöhkäle?