IKEAn heräteostos

Meillä kaninruoat löytyvät (yllättäen) kanihuoneesta löytyvässä suuresta ja valkoisesta kannellisesta peltiämpäristä. Ruoat on helppo säilyttää näin ja iltapellettien jako kanihuoneen asukeille on kätevää. Benjaminhan sen sijaan asustelee olohuoneessa ja mukavuudenhaluisena ja laiskana ihmisenä minulle on tottakai ylitsepääsemättömän vaikeaa hakea Benskunkin ruoat joka päivä kanihuoneesta. Tämän vuoksi aika pian nykyiseen asuntoon muutettuani minulle tuli tapa pitää pientä määrää pellettiä olohuoneessa Benskun aitauksen vieressä olevan tietokonepöydän hyllyllä. Säilytyspurkkina oli mikä milloinkin, viimeksi hommaa hoiti muovinen mansikkahillopurkki. Ruma, mutta toimiva.

Jokunen aika sitten piipahdin siskoni kanssa IKEAssa, tarkoituksena oli hakea suurempia vessalaatikoita kaneille. No niitä ei tietenkään löytynyt (edelleen ovat hankintalistalla), mutta sen sijaan silmiin osui jotain ihan muuta:

Neliskulmainen lasinen maljakko, jonka nimi on KANIST.

Minulla ei sillä hetkellä ollut yhtikäs mitään käyttöä tuollaiselle, mutta pakkohan tuo olisi ostaa, kun nimi on tuollainen eikä hintaakaan tuon enempää...ainahan tuollaiselle jotain käyttöä keksii, eikö?

Siinä hetken pohdittuani minulla sytytti ja keksin oivan tekosyyn, miksi ehdottomasti tarvitsen KANIST-nimisen maljakon: se voisi olla Benskun uusi pelletinsäilytyspurnukka. Loistavaa, sillä se olisi siistimmän näköinen ja siihen mahtuisi enemmän pellettiäkin. Nostin KANIST-maljakon ostoskoriin ja mielessäni taputin itseäni olalle "tulipas taas tehtyä hyvä ostos...!"

Ja ei sillä, onhan tuo oikeasti paljon siistimpi kuin pieni, punainen ja muovista tehty purnukka. Viimeinen naula "Hyvä ostos" -arkkuun oli, kun totesin tuon maljakon sopivan niin korkeutensa kuin leveytensäkin puolesta kuin nenä päähän tietokonepöydän hyllylle. Ihan kuin se olisi tehty tuohon..

Paljon on tapahtunut..vai onko?

Istuskelen tässä kotisohvalla läppäri sylissä ja mietin tuijotellessani Bloggerin tyhjää, uutta aloitettua tekstipohjaa; Miten normaalisti olen aloittanut blogitekstit? Missä vaiheessa ennen mielessä usein pyörinyt blogi on jäänyt taka-alalle ja ajatuskin valokuvaamisesta ja kirjoittamisesta tuntuu työläältä? Niin kai innostuksen hiipumisen voinee jäljittää tämän vuoden alkukevääseen, aikaan kun pariskunta Neela & Elliot muutti pitkän pohdinnan jälkeen uuteen kotiin. Kova kolaushan se oli kaikin puolin ja söi itseäni aika monesta eri suunnasta.

Näin sivuheittona: Rusinat muuten voivat erinomaisesti uudessa kodissaan ainoina silmätikkuina. Juuri niinkuin halusinkin. Aivan ihanaa on myös se, että olen edelleen kanien uuden omistajan kanssa yhteydessä ja kuulen noin myös kummankin kuulumisia. Toivon, että tämä yhteys jatkuu tulavaisuudessakin, vaikka pakottaa en tietenkään voi. Kaiken keskellä olen joka tapauksessa suunnattoman onnellinen siitä, että kaksikko löysi kodin, jossa molempien luonteet pääsevät oikeuksiinsa. Etenkin Neelan.

Kaikesta huolimatta haluan pitää blogin hengissä, joten olen antanut itselleni aikaa. Jos ja kun ei ole huvittanut kuvata/kirjottaa, en ole tehnyt kumpaakaan. Muutoin jos väkisin yritän jotain tehdä, mielenkiintoni lopahtaa täysin ja blogikin olisi varmasti heittänyt lusikan nurkkaan.

Kesän ja syksyn mittaan on tapahtunut jonkin verran asioita, joita en ole täällä raportoinut. Cainin elintilat ovat kasvaneet, Aapo & Luna muuttivat L-häkkiin (johon lisäsin pienen "parven")...pihan ulkonäkö on muuttunut täysin, sivussa on tullut tehtyä kaneille ulos jotain pientä kivaa. Kuvat näistä kaikista on jo otettu, mutta ne täytyy vielä käydä läpi. Tuo kanien elintilojen kuvaaminen tosin on aina yhtä tuskaa, koska tuo kiinteä 30mm putki on aivan liian ahdas. Eli voi olla, että korvaan nuo kortilla olevat kuvat aina yhtä ihanilla kännykkäkuvilla.

Pikkuhiljaa edetään.

Se on katsokaas hyvä palailla blogeilun pariin näin kun luonnonvalon määrä supistuu minimiin ja valokuvaaminen muuttuu haasteellisemmaksi jo ihan tältäkin osin!