Näin sivuheittona: Rusinat muuten voivat erinomaisesti uudessa kodissaan ainoina silmätikkuina. Juuri niinkuin halusinkin. Aivan ihanaa on myös se, että olen edelleen kanien uuden omistajan kanssa yhteydessä ja kuulen noin myös kummankin kuulumisia. Toivon, että tämä yhteys jatkuu tulavaisuudessakin, vaikka pakottaa en tietenkään voi. Kaiken keskellä olen joka tapauksessa suunnattoman onnellinen siitä, että kaksikko löysi kodin, jossa molempien luonteet pääsevät oikeuksiinsa. Etenkin Neelan.
Kaikesta huolimatta haluan pitää blogin hengissä, joten olen antanut itselleni aikaa. Jos ja kun ei ole huvittanut kuvata/kirjottaa, en ole tehnyt kumpaakaan. Muutoin jos väkisin yritän jotain tehdä, mielenkiintoni lopahtaa täysin ja blogikin olisi varmasti heittänyt lusikan nurkkaan.
Kesän ja syksyn mittaan on tapahtunut jonkin verran asioita, joita en ole täällä raportoinut. Cainin elintilat ovat kasvaneet, Aapo & Luna muuttivat L-häkkiin (johon lisäsin pienen "parven")...pihan ulkonäkö on muuttunut täysin, sivussa on tullut tehtyä kaneille ulos jotain pientä kivaa. Kuvat näistä kaikista on jo otettu, mutta ne täytyy vielä käydä läpi. Tuo kanien elintilojen kuvaaminen tosin on aina yhtä tuskaa, koska tuo kiinteä 30mm putki on aivan liian ahdas. Eli voi olla, että korvaan nuo kortilla olevat kuvat aina yhtä ihanilla kännykkäkuvilla.
Pikkuhiljaa edetään.
Se on katsokaas hyvä palailla blogeilun pariin näin kun luonnonvalon määrä supistuu minimiin ja valokuvaaminen muuttuu haasteellisemmaksi jo ihan tältäkin osin!
Kiva kuulla teistä! Harmi että sulla ei oo ollut paljon intoa blogia kohtaan, mutta välillähän se on sellaista.. Toivotaan että into palaisi pian! :)
VastaaPoistaEiköhän tämä tästä lähde omalla painollaan eteenpäin. Blogin parissa on vierähtänyt kuitenkin sen verran aikaa, että tuntuisi toisaalta oudolta olla kokonaan ilman sitä :)
PoistaIhanaa kun jaksoit jälleen postata!
VastaaPoistaHei! Jospa tästä olisi jotain lisämotivaatiota blogin jatkamiseen :) nimittäin ilman sun blogia en olisi koskaan hankkinut ranskanluppaa, enkä koskaan siis tiennyt, että näin mainio kanirotu on edes olemassa! Meille kotiutui kesällä sininen ranskis enkä päivääkään ole katunut. Kääpiöroduista olikin jo kokemusta, mutta tästä suuresta kanipersoonasta on kyllä lyhyessä ajassa tullut aivan eri tavalla perheenjäsen. Älykäs, seurallinen, hellyydenkipeä tyyppi joka on aina läsnä ♥ Terkkuja ja rapsutuksia Benjaminille, tuolle muhkulupalle joka sai kaiken aikaan :)
VastaaPoistaVoi että, mahdottoman ihana kuulla! Kiitos :) Hauskaa, että meidän höpinämme ovat ensinnäkin tutustuttaneet uuteen kanirotuun ja sitten vielä vaikuttaneet positiivisesti siihen, että otitte lopulta itsekin oman ranskanpullan. Ranskikset ovat kyllä ihan omaa luokkaansa ja itseni kohdalla voinen sanoa sen olevan se "mun rotu", muita talouden kaneja mitenkään väheksymättä. Täytyypäs ihan varta vasten käydä vähän löllyttelemässä Benskua tästä hyvästä. Terveisiä ja rapsutuksia myös teidän ranskallenne! Tämä kyllä ehdottomasti piristi päivääni, kiitos vielä :)
Poista