Uusi ulkoasu!

Jälleen kerran blogin ulkoasu kävi lävitse pienen muokkauksen. Totesin, että entisen ulkoasun taustassa näkyi "väriraja" eri näytöillä, sellaista kun ei näkynyt omassa näytössäni. Pidemmän aikaa halusin tässä jo uusia blogin, mutta koska tiesin sen olevan enemmän ja vähemmän hermoja raastava homma, en meinannut jaksaa aloittaa.

Nyt sitten vihdosta viimein otin itseäni niskasta kiinni ja pistin asioita uusiksi. Ja tähän ulkoasuun jos pumpsahtaa väriraja, niin on kumma! Tuli samalla tehtyä/lisäiltyä omat otsikot gadgetteihinkin. Katsotaan kuinka kauan tämä miellyttää silmää.. :)

Pientä kakara-Böniä ei kiinnosta omistajan blogikoohotukset..
Parempi vaan kääntää pää pois ja antaa toisen sekoilla koneen ääressä.

7 kuvaa kanien kesästä

Haaste, joka pyörii ahkeraan kaniblogeissa pompsahti meidänkin poppoolle Kanin päiviä -blogista. Kiitoksia vain haasteesta :)

Meidän 7 kuvaa...

1. Poseeraaminen

 2. Yhdessäolo

3. Sylittely

 4. Ulkoilu

5. Rauhallisuus

6. Tuoreruoka

7. Rakentelu

Blogin viettäessä hieman hiljaisempia aikoja, mitä meille noin muuten kuuluu?

No ei sitten niin yhtikäs mitään. Meidän elämä rullaa tylsän tasaisena eteenpäin, ainoa uusi asia ihan lähitulevaisuudessa - vesipullot pitäisi (edelleen) uusia. Mielenkiintoista, eikö? :D

Syyshorros?

Vai kenties pelkkää kirjoittajan laiskuutta. Siinä päivän pähkinä.

Viimeisen pari viikkoa olo on ollut niin saamaton, että huhhuh. Kämppäkin on ollut sen näköinen, pyykinkuivaustelinekin on ollut olohuoneen nurkassa yhtä soittoa hoitaen vaatenaulakon työtä aina kun sitä ei tarvita sen varsinaiseen tarkoitukseen, eli pyykin kuivaamiseen. Normaalisti pidän kämppäni hyvin siistissä kunnossa, joten onhan tämä ahdistanut kun paikat on rempallaan. Mutta kun ei vaan yksinkertaisesti ole saanut itseään liikkeelle. Tänään sitten vihdosta viimein otin itseäni niskasta kiinni ja siivosin oikein kunnolla. Kanin kuljetuskopitkin sain 1½ viikon vitkuttelun jälkeen vietyä häkkivarastoon säilöön.

Vanhempi kuva viime vuodelta

Tiedä sitten leijuuko täällä ilmassa jotain väsymyspölyä, sillä Benskukin on pötkötellyt ison osan päivästä vain aitauksessaan, vaikka aitauksen luukku on ollut auki ja täten herralla olisi pääsy koko huoneistoon. Lunaa lukuunottamatta pikkuisetkin ovat olleet melko hiljaisia.

Pikkuisista puheen ollen, Aapo ja Luna ovat onnistuneet jo rikkomaan heiniä suojaavan oksa-aitansa. Ei sinänsä mikään yllätys, mutta toivoin kyllä sen kestävän vähän pidempään.. :) Tällä hetkellä älä-kaiva-heiniä-häkin-lattialle -aidan virkaa hoitaa väliaikaisesti verkon pala. Hyvin sekin tosin hoitaa hommansa, joten voi olla että pykäilen jotain samantyyppistä sen tilalle pysyväksi ratkaisuksi. Hetken aikaa kerkesin miettiä laittavani pienen leikkuulaudan oksa-aidan tilalle, onneksi en kuitenkaan lätkäissut häkkiin moista.

Siivouksen kunniaksi päätin heittää blogin ulkoasunkin aivan uusiksi, mutta mitä vielä.
Edit/ Vaan onnistuimpas lopulta sittenkin! Eli ulkoasu on nyt päivitetty. Hah.

Onko muilla ongelmia bloggerin ulkoasunmuokkaus -systeemin kanssa? Itse hieman äkkipikaisuuteen taipuvaisena ihmisenä meinaan polttaa käpyni aivan totaallisesti tapellessani tämän kanssa. Ongelman ydin on lähinnä taustan lataamisessa. Itselläni ainakin jos yritän suoraan ulkoasunmuokkausohjelman kautta ladata taustaa, muuttaa se taustan värit täysin. Aikaisemmin onnistuin vaihtamaan taustaa vaihtamalla urlin suoraan html-koodiin, mutta nyt sekin meni päin takamusta. Tuskanhikihän tässä pukkaa!!

Alkuperäinen kuva täältä

Allekirjoittaneen mielentila on samainen yllä olevan kanin kanssa - heinän perässä minä en tosin riehu, mutta kuitenkin...

Kolmikko

Eilisen postauksesta jäi tuoreet kuvat välistä, joten tässä vähän korvaavaa satsia...oikein olan takaa. Jälleen liikutaan linjalla "kani edestä, kani takaa", mutta onpahan seassa muutama suloinen Neela & Luna kuva, joihin harvoin törmää! :)

Tänään kolmikko oli ulkoillessaan muutenkin huomattavasti sopuisampi, kuin eilen. Eli suomeksi Luna ei ahdistellut Neelaa juuri lainkaan ja välillä Neela jopa hakeutui itse Lunan luokse saamatta heti luimisteluja osakseen. Kohtahan tässä alkaa taas unelmoimaan 3 pikkuisen laumasta..

Kuinka suloisia kaksi kanityttöä osaakaan olla? Parasta kuvissa on se, että tytöt itse hakeutuivat toistensa kylkeen kiinni.

Ja sanonpahan vaan, että jos yhden tai kahden kanin kuvaaminen on hankalaa, on KOLMEN kanin kuvaaminen lähes täysi mahdottomuus. Aina jos kahdella on hyvä asento, on kolmas takamus kameraan päin...tai mahdollisesti se yksi kani ei ole lähimaillakaan. Jos kuvaaja itse asettelee kanit nätisti riviin, on aikaa nanosekunti napata kamera käteen ja räpsäistä kuva, ennenkö joku/kaikki päättävät taapertaa johonkin suuntaan... Puuh..

Suurin osa tänään otetuista kuvista on alla olevan kaltaisia.. Onhan kanin takamuskin ihan suloinen, mutta tällä kertaa en hakenut moista..

Eilen tuli taas täydennettyä heinävarastot 10 heinäpaalin muodossa. Täytyy laittaa päivämäärä ylös ja seurailla kuinka pitkään ne riittää tällä kokoonpanolla. Lisäksi tänään mun miniloma loppuu ja me siirrytään koko konkkaronkka takaisin Vantaalle. Arki kutsuu..

Yölliset juoksentelut

Nyt vietellään viimeisiä päiviä Valkeakoskella koko kanipoppoon voimin.

Torstai-iltana tein takapihalle massiivisen ulkoaitauksen kaneille: 27 kompostikehikkoa peräkkäin, muodostaen pyöreästi noin 47 m² juoksutustilan pitkäkorville (tässä naapurustossa on niin paljon vapaana juoksevia kissoja, ettei kaneja uskalla pitää vapaana).

Koska aitaus on niin suuri, päätin kokeilla heittää kaikki 3 pikkuista samaan tilaan.
Viime kesänähän nimittäin harrastin juuri samaa, ja kuten olen aiemminkin todennut, sujuu näin suuressa tilassa yhteiselo melko rauhallisesti. Aapo ja Neela tulevat loistavasti toimeen, mutta Lunan vuoksi Neela joutuu välillä ottamaan jalat alleen. Aapo kuitenkin lähes poikkeuksetta sekaantuu aina Lunan jahtausleikkeihin tulemalla tyttöjen väliin (jota muuten on hauska seurata vierestä).

Kello taisi olla jotain klo 19:00 jälkeen, joten ilta alkoi jo hämärtää. No siitäpä kanit vaan innostuivat ja ilorallia lensi enemmän kuin pitkään aikaan. :) Toki siihen vaikutti myös suhteellisen viileä ilma.

Kuvia en siitä ottanut, koska ei tuo mun kamera olisi pystynyt ottamaan kuvia niin nopeista elukoista noinkin hämärässä ilman salamaa - jota taas kuvaaja itse ei suostu käyttämään. Yllä olevat kuvat siis on otettu kesällä 2012. Alempi on muistaakseni esiintynyt blogissa kerran aikaisemminkin, mutta siinä se nyt suloisuutensa vuoksi seisoo uudelleen!

Takaisin aiheeseen.. Vielä myöhemmin päätin kokeilla viedä Benskunkin ulkoilemaan jättiaitaukseen. Se kun yleensä näyttää vain nyrpeetä naamaa joutuessaan ulkohäkkiin, mieluummin se röhnöttäisi sisällä. Siitäkin huolimatta raahasin pullakanin ulos hämärään ja viileään ilmaan.

Asetin kanin aitaukseen ja käväisin hyvin pikaisesti sisällä tullen lähes samantien takaisin ulos. Yllätys oli melkoisen suuri, kun yhtäkkiä terassin rappusilla vastaan ravasi joku iso, karvainen ja luppakorvainen.

Bensku sieltä tulla pompotti varsin määrätietoisena, juoksi pöllämystyneen omistajansa ohi suoraan takaovesta sisään. "Hänen ylhäisyyttään ei nyt kiinnosta olla ulkona, hän menee nyt sisään, kiitosta vain."

Vai niin.

Poitsu oli nostanut nenällään yhtä kompostikehikoista ja ryöminyt sen alta ulos aitauksesta seuraten sen jälkeen talon valoja suoraan takaovesta sisälle. Kyllä nauratti. Benskun epäonneksi kuitenkin kävin hakemassa kanin olohuoneesta takaisin ulos. Jäin samalla kanin kanssa aitaukseen seisoskelemaan. Siinä vaiheessa vasta pullero tajusi maassa olevan muiden kanien hajuja, joita se alkoi vihikoiran lailla nuuskimaan. Siinä vaiheessa ei kiinnostanut enää omistaja saati aukioleva takaovi. Siispä hyppäsin terassille istumaan ja annoin Benskun nuuskutella.

Ja kyllä lopulta Benskultakin irtosi sellaista ilorallia, että ei taida tolta kanilta tuollaista nähty sitten poikasiän. :) Alla otettu kuva on myös kesältä 2012, rallia lupat silmillä.