Torstai-iltana tein takapihalle massiivisen ulkoaitauksen kaneille: 27 kompostikehikkoa peräkkäin, muodostaen pyöreästi noin 47 m2 juoksutustilan pitkäkorville (tässä naapurustossa on niin paljon vapaana juoksevia kissoja, ettei kaneja uskalla pitää vapaana).
Koska aitaus on niin suuri, päätin kokeilla heittää kaikki 3 pikkuista samaan tilaan.
Viime kesänähän nimittäin harrastin juuri samaa, ja kuten olen aiemminkin todennut, sujuu näin suuressa tilassa yhteiselo melko rauhallisesti. Aapo ja Neela tulevat loistavasti toimeen, mutta Lunan vuoksi Neela joutuu välillä ottamaan jalat alleen. Aapo kuitenkin lähes poikkeuksetta sekaantuu aina Lunan jahtausleikkeihin tulemalla tyttöjen väliin (jota muuten on hauska seurata vierestä).
Kello taisi olla jotain klo 19:00 jälkeen, joten ilta alkoi jo hämärtää. No siitäpä kanit vaan innostuivat ja ilorallia lensi enemmän kuin pitkään aikaan. :) Toki siihen vaikutti myös suhteellisen viileä ilma.
Kuvia en siitä ottanut, koska ei tuo mun kamera olisi pystynyt ottamaan kuvia niin nopeista elukoista noinkin hämärässä ilman salamaa - jota taas kuvaaja itse ei suostu käyttämään. Yllä olevat kuvat siis on otettu kesällä 2012. Alempi on muistaakseni esiintynyt blogissa kerran aikaisemminkin, mutta siinä se nyt suloisuutensa vuoksi seisoo uudelleen!
Takaisin aiheeseen.. Vielä myöhemmin päätin kokeilla viedä Benskunkin ulkoilemaan jättiaitaukseen. Se kun yleensä näyttää vain nyrpeetä naamaa joutuessaan ulkohäkkiin, mieluummin se röhnöttäisi sisällä. Siitäkin huolimatta raahasin pullakanin ulos hämärään ja viileään ilmaan.
Asetin kanin aitaukseen ja käväisin hyvin pikaisesti sisällä tullen lähes samantien takaisin ulos. Yllätys oli melkoisen suuri, kun yhtäkkiä terassin rappusilla vastaan ravasi joku iso, karvainen ja luppakorvainen.
Bensku sieltä tulla pompotti varsin määrätietoisena, juoksi pöllämystyneen omistajansa ohi suoraan takaovesta sisään. "Hänen ylhäisyyttään ei nyt kiinnosta olla ulkona, hän menee nyt sisään, kiitosta vain."
Vai niin.
Poitsu oli nostanut nenällään yhtä kompostikehikoista ja ryöminyt sen alta ulos aitauksesta seuraten sen jälkeen talon valoja suoraan takaovesta sisälle. Kyllä nauratti. Benskun epäonneksi kuitenkin kävin hakemassa kanin olohuoneesta takaisin ulos. Jäin samalla kanin kanssa aitaukseen seisoskelemaan. Siinä vaiheessa vasta pullero tajusi maassa olevan muiden kanien hajuja, joita se alkoi vihikoiran lailla nuuskimaan. Siinä vaiheessa ei kiinnostanut enää omistaja saati aukioleva takaovi. Siispä hyppäsin terassille istumaan ja annoin Benskun nuuskutella.
Ja kyllä lopulta Benskultakin irtosi sellaista ilorallia, että ei taida tolta kanilta tuollaista nähty sitten poikasiän. :) Alla otettu kuva on myös kesältä 2012, rallia lupat silmillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti